Kokkolan Venetsialaiset

Aluksi juhlan viettoon kelpasi mikä tahansa elokuinen päivä. Tärkeintä oli, että juhla ajoitettiin pimeneviin kesäiltoihin. Näin juhlien erikoisluonne, valon ja tulen leikki veden pinnalla, saatiin parhaiten esille.

Venetsialaiseen iltaan kuului huviloiden monipuolinen juhlavalaistus. Kokkojen, lyhtyjen ja tervapatojen polttaminen ja jopa ilotulitukset juhlistivat loppukesän pimenevää iltaa. Juhlien nimen voidaankin nähdä viittaavan juuri ilotulitukseen. Ilotulitustaito tuotiin Eurooppaan Italian kautta 1500- ja 1600-luvuilla, ja uusi taito nimettiin Italian silloisen kauppakeskuksen Venetsian mukaan venetsialaisiksi tuliksi.

Venetsialaisten juhlinnan muodot vakiintuivat vähitellen ja juhlaa alettiin viettää kiinteästi elokuun viimeisenä lauantaina. Koska huvila-asukkaat muuttivat elo-syyskuun vaihteessa kaupunkiasuntoihinsa, vakiintui venetsialaisten vietto ja nimityskin huvilakauden päättäjäisiksi.

Elokuun viimeisenä lauantaina huipentuu länsirannikon kesälomakausi upeaan loppuunsa. Pimenevä ilta, vesi ja tuli ovat elementit, jotka luovat oman, vertaansa vailla olevan tunnelmansa tuhansien huviloiden ja mökkien kesäkauden päätösjuhlaan.

Kesähuvila-asutuksen yleistyessä on myös venetsialaisten vietto tullut yhä laajempien kansankerrosten kesähuviksi. Tänään venetsialaistulet leimuavat jopa kilometrien mittaisina nauhoina Kokkolan huvila-alueiden rannoilla.

Viime vuosina venetsialaisten juhlinta on laajentunut koko viikonlopun mittaiseksi. Elokuun viimeisen lauantain Venetsialaistapahtumista on vuosien kuluessa tullut tuhansia ihmisiä keräävä, kesäkauden suurin vuosittainen yleisötapahtuma Kokkolassa.